tiistai 26. kesäkuuta 2012

Tästä kaikki taas alkoi...

Maaliskuussa hullaannuin siemenistä.
Parhaat löydöt tein puutarhamessuilta.

Kylvin osan siemenistä sanomalehtitötteröihin,
joiden tekemiseen tarvitaan vain sanomalehteä ja pala teippiä.

Näissä tötteröissä kasvaa chilejä.

Nämä kurottelijat ovat mustasilmäsusannan taimia.

Nämä chilit ovat jo yli 40 cm korkeita.



Kylvin ensikertaa itse basilikaa ja nyt minulla on rehevä viljelmä.


Ensi postauksessa laitan kuvia tämän hetken tilanteesta ja saatattekin yllättyä...

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Hyötykasviyhdistyksen taimitori

Kevään huipputapahtuma, Hyötykasviyhdistyksen taimitori järjestetään torstaina 24.5. Viljelykauden avajaisia vietetään tänäkin vuonna Annalan puiston maisemissa. Tarjolla entiseen tapaan kaiken maailman taimia: keittiökasveja, yrttejä, kesäkukkia, perinneperennoja, vanhoja ruusuja ynnä muuta. Orangeriassa pelargonian ja "vanhojen" huonekasvien pistokkaita. Tapahtumaan kannattaa osallistua jo pelkästään sen tunnelman vuoksi: omenapuut kukkivat ja haitari soi... Mikä voisi olla ihanampi tapa tutustua erilaisiin viljelykasveihin ja aloittaa kesäkausi?

Hyötykasviyhdistyksen taimitori torstaina 24.5.2012 alkaen klo 15.00. 
Osoite: Hämeentie 154, Vanhakaupunki, Helsinki.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Dodo myy viljelyastioita

Kaupunkiviljelijöiden yhdistys Dodo myy edullisesti viljelyastiota. Lavakauluksia ja kasvatussäkkejä voi ostaa keväällä kolmena päivänä eri tapahtumien yhteydessä Dodon kaupunkiviljelykeskuksesta Pasilan ratapihalta (Tallikatu 33).

Lavakaulus, 20 €/kpl
Kuormalavoissa käytetty ”kehys” josta saa siistin viljelylaatikon. Kauluksia voi pinota päällekkäin sen mukaan, miten korkean laatikon haluaa. Mitat 80 x 120 cm x 20 cm. Kuljetettaessa mitat ovat n. 190 cm x 20 cm.

Kasvatussäkki, 20 €/kpl
Säkki on jaettu neljään osastoon, tilavuus n. 1 m3. Säkki menee tyhjänä pieneen tilaan, sen kuljetus onnistuu polkupyörälläkin.

Myyntipäivät:
La 21.4. klo 11–17

La 12.5. klo 11–17

Ti 12.6. klo 11–17

Lisätietoja:
http://kaupunkiviljely.fi/hanki-viljelyastioita/

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Kesän 2011 menestyjät

Viime kesänä kokeilin useita eri lajeja, toisia paremmalla menestyksellä kuin toisia. Ajattelin listata tähän parhaiten menestyneet lajikkeet. Minusta tuntuu korrektilta mainita, että olen puutarhurina amatööri: välillä into menee tiedon ja järjen edelle. Moni hyvä idea osittautuikin sudeksi ja jotkut lajikkeet yllättivät minut iloisesti. Alle listattuja kasveja voin hyvillä mielin suositella muille innokkaille harrastelijoille.

Parvekkeeni sijoittuu suoraan kohti etelää. Kesällä aurinko paistaa parvekkeelle täydeltä terältä lähes koko päivän. Kasvien valinnassa keskeinen lähtökohta on ollut se, että kasvin täytyy kestää kuumuutta ja suoraa auringonpaistetta, mielellään jopa rakastaa näitä hurjia olosuhteita.


Top 10 – parhaiten menestyneet lajit:



Chili sopii hyvin vaikka ensimmäiseksi kasvikokeiluksi.

1. Chili
Chili kasvoi siemenestä kovaa vauhtia. Taimet olivat kestäviä. Chilit kukkivat runsaasti ja tekivät paljon chilimarjoja. Chilikasvi ovat sellaisenaankin tosi kaunis ja lajikkeita on paljon erilaisia. Chilit eivät järkyttyneet kuumimmistakaan päivistä. Nuupahtaneet taimet tokenivat nopeasti vettä saatuaan. Chileihin ei myöskään tullut lainkaan tuholaisia.



Pelargoniota saa vaikka persikanvärisenä.

2. Pelargoni
Pelargoni on todella kiitollinen parvekekukka – helppohoitoinen ja näyttävä. Lannoitin pelargonioita kerran viikossa ja ne kukkivat vimmatusti koko kesän. Tuholaiset eivät välittäneet perlagoneista. Kukka kesti myös hyvin kuivuutta.



Koristetupakoita on monenvärisiä, jopa sitruunankeltaisia.

3. Koristetupakka
Koristetupakka voisi hyvinkin jakaa kakkossijan pelargonin kanssa. Tupakka on helppohoitoinen ja se kukki valtavasti koko kesän syyskuun loppuun asti. Kukat eivät olleet moksiskaan satunnaisesta kuivahtamisesta, eikä lehdilä näkynyt ötököitä. Koristetupakka tuoksuu erittäin hyvältä.



Kirsikkatomaatteja marraskuussa 2011.

4. Tomaatti
Kuuma ja aurinkokoinen parveke on tomaatin taivas. Tomaattia täytyy lannoittaa ja kastella runsaasti, mutta muuten se lähes hoitaa itse itsensä.



Ensimmäinen kesäkurpitsa valmistui n. kaksi kuukautta kylvämisen jälkeen.

5. Kesäkurpitsa
Kesäkurpitsa on näyttävä viherkasvi parvekkeella ja se todella tuottaa satoa myös parvekkeella. Kukkien pölyttäminen vaatii kasvattajaltaan hieman kärsivällisyyttä. Loppukesästä kesäkurpitsaamme iski vihannespunkki, josta eroon pääseminen oli mahdotonta. Suurin ilo kurpitsasta oli kesä-heinäkuussa. Ulkona mehiläiset hoitavat pölytyksen ja kurpitsan kausi jatkuu pitkälle syksyyn.



Basilika kesäkuussa 2012.

6. Basilika
Basilika kasvoi villinä parvekelaatikossa. Basilika vain innostuu, kun sitä käyttää. Mitä enemmän nypit lehtiä, sitä enemmän niitä kasvaa. Basilika on tarvitsee paljon vettä. Heinäkuun lopussa kirvat alkoivat järsiä taimia. Sumuttelemalla voi ehkäistä tuholaisongelmia. Kuivat kasvit houkuttelivat tuholaisia.



Minttu on nopeakasvuinen. Kuva: Morguefile.

7. Minttu
Minttukin viihtyi parvekelaatikossa erittäin hyvin. Minttu on kova leviämään, joten sitä ei kannata kasvattaa samassa purkissa muiden yrttien kanssa. Minttu on myös kaunis ja rehevä viherkasvi, ja siitä voi valmistaa herkullisia mojitoja!



Tällä kukalla on poikkeuksellisesti valkoinen silmä.

8. Mustasilmäsusanna
Köynnöstävä mustasilmäsusanna kasvoi jopa kolmemetriseksi, mutta en tiedä miksi se teki vain kourallisen kukkia – ehkä kuumuudela oli jotain asian kanssa tekemistä. Ilman kukkiakin köynnös oli hieno ja peittävä.



Ruusupavun ohuet lehdet ovat herkkiä kuivuudelle.

9. Ruusupapu
Ruusupavun nopeaa kasvua on hauska seurata. Esim. parimetrisen seinän saa peittoon jo alle kuukaudessa. Köynnös on sekä runsas että peittävä ja erittäin helppo kasvattaa. Mutta sen pehmeät lehdet houkuttelevat tuholaisia. Sumuttelu auttaa tuholaisiin.



Paprikoita kypsymässä lokakuun auringonpaisteessa.

10. Paprika
Paprika kasvoi kiitettävästi parvekkeella, mutta kukin taimi teki vain noin kolme paprikaa. Siihen nähden kuinka paljon paprika vie tilaa, olisin toivonut niiden tuottavan enemmänkin satoa.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Pääsiäisiloa!

Narsisseja ja helmihyasintteja Riihimäen lasitehtaan purnukassa.

Kukkakauppojen ikkuna-asetelmien perusteella voisi päätellä, että keltainen narsissi pitää pintansa suosituimpana pääsiäiskukkana tänäkin vuonna. Edes ruokakauppojen hedelmäosoastolla ei voi välttää tötterönokkaisia ruukkunarsisseja. Narsissi on omassa mielessänikin leimaantunut "the" pääsiäiskukaksi. On vaikea ajatella pitävänsä narsisseja maljakossa muina vuodenaikoina tai edes pyhien jälkeen. Jostain syystä narsissit kuuluvat mielestäni pääsiäisen mentyä enää kukkapenkkiin.

Perunanarsissi on ollut jo pari vuotta muodikas vaihtoehto perinteiselle keltaiselle torvinarsissille. Perunanarsississa onkin hyvä tuoksu ja valkoisena se sopii white-on-white -sisustustyyliin, joka löytyy nykyään joka toisesta kodista ja jokaisesta sisustuslehdestä. Kerrotussa lajikeessa on hienostunut tuoksu ja se on elegantti vaihtoehto pääsiäiskukaksi.

Välimereltä kotoisin olevaa valkoista madonnanliljaa on pidetty alkuperäisenä pääsiäiskukkana. Saman vaikutelman tuo valkolilja, joka on lähes samannäköinen ja yleisempi. Kun kristityille pääsiäisen sipulikukat symboloivat ylösnousemusta ja elämän voittoa kuolemasta, kuvastaa valkoinen lilja puolestaan viattomuutta ja hurskautta. Valkoista liljaa on käytetty muun muassa pyhimysten symbolina. Minulle pääsiäiskukat symboloivat kevään tuloa ja valon voittoa pimeästä. Keltaiset kukat yksinkertaisesti näyttävät raikkailta ja energisiltä. Varsinkin pääsiäisen sipulikukat tuovat minusta kevään siksi, että ne ne ovat ensimmäisiä kukkia, jotka nousevat maasta pitkän talven jälkeen. Niitä voisi hyvinkin kutsua toivon tuojiksi.

Oma suosikkini pääsisäiskukaksi on tuoksuva pieni helmihyasintti. Se on suloinen, matala ja ponteva sipulikasvi, joka sietää hyvin kylmyyttä. Siksi sitä voi pitää hyvin  parvekkeella narsissien kanssa. Sisälle maljakkoon voisin tänä vuonna asetella jaloleinikkejä koivunoksien kanssa. Hyvää pääsiäistä!

Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli. Vertauskuvat uskossa ja elämässä. WSOY 2002.
Vantaan Lauri 14–15/2009, Pääsiäiskukat puhkuvat elämänvoimaa

tiistai 29. marraskuuta 2011

Hyasintti lasimaljakossa


Hyasintilla on kukkimiseen tarvittava energia ja ravinteet varastoituna sipuliin, ja siksi se ei tarvitse multaa kukkiakseen. Hyasintti näyttää uudenlaiselta ja raikkaalta lasimaljakossa. Mullan saa helposti irti juuria vahingoittamatta liottamalla hyasintin multapaakkua vesiämpärissä. Hyasintin sipulissa on ärsyttävää ainetta, joka saattaa allergisoida herkimpiä, joten sipulia kannattaa käsitellä kumihansikkain.

Hyasinttilaseja löytyy monesta netin vanhantavarankaupasta. Yksi hieno maljakko on Riihimäen lasin valmistama Tamara Aladinin suunnittelema Hyasintti-maljakko. Ehkä joulupukki tuo... Mutta hyasinttimaljakoksi sopii mikä tahansa maljakko, jonka kaulaan sipulin saa asettumaan tukevasti, ilman että itse sipuli osuu veteen.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kukat tuovat joulun

Valkoinen hyasintti on oma suosikkini.

Joulukukka-asetelmilla on pitkät perinteet. Joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870–1880-luvuilla. Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hyasintti oli esillä helsingissä nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa.

Hyasintti on koristanut suomalaisia koteja jo 1880-luvulla, ja se on yhä suosituin joulukukka. 1960-luvulla joulukukkamarkkinat kokivat mullistuksen. Joulutähdestä oli onnistuttu kehittämään matalia kauniita kasveja, joissa oli upea joulunpunainen väri. Pitkän vartensa vuoksi joulutähteä oli aiemmin viljelty ainoastaan leikkokukaksi. Nykyään joulutähti on maailman tärkein joulukukka.

1960-luvun joulukukkavalikoimiin ilmestyivät myös ritarinkukka ja atsalea. Molempia oli viljelty talvisin jo vuosikymmeniä, mutta niitä ei oltu osattu kukittaa jouluksi. Atsalea yleistyi 1970-luvulla, ja se on edelleen suosittu joulukukka. Ritarinkukka saatiin jouluksi kukkaan vasta 1970-luvulla, ja juuri nyt sen suosio on vahvassa nousussa.

Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka ovat varmasti tänäkin vuonna joulun suosikkikukkia, vaikka tarjolla on myös muita vaihtoehtoja. Listasin tähän perinteisiä ja uusia yllättävämpiäkin lajikkeita ehdolle tämän vuoden joulukukiksi. Kukan latinankielinen nimi toimii kuvalinkkinä niiden kukkien osalta, joista ei ole kuvaa tämän artikkelin yhteydessä.


Joulutähti (Euphorbia pulcherrima)
Pitää valosta ja lämmöstä eikä siedä lainkaan vetoa tai kylmää. Kastele niukasti, vain tarpeen mukaan. Kaunis joulutähti saattaa kuiyenkin aiheuttaa joillekin allergiaa. Joulutähdessä on maitiaisnestettä, mikä ärsyttää yhdistettynä huonepölyyn.

Hyasintti (Hyacinthus orientalis)
Voimakkaasti tuoksuvat hyasintti on lyhytikäinen, ja se kannattaakin hankkia mahdollisimman nuppuisena. Hyasintin ikää voi pidentää pitämällä sitä viileässä ja viemällä yöksi vielä viileämpään. Kastele niukasti, ettei varsi venähdä pitkäksi.

Amaryllis eli jaloritarinkukka (Hippeastrum)
Amaryllis kannattaa ostaa nuppuisena, jos sen haluaa kestävän kauan. Ison nupun aukeamista on  mukava seurata. Kukinta-aikaa voit pidentää nostamalla amarylliksen yöksi viileään. Nupun auetessa ja kukan kehittyessä kukkaa kannattaa kastella pari kertaa viikossa. Kukkivalle amaryllikselle riittää niukka kastelu, mutta kukkaa ei saa päästää kuivumaan. Amaryllista kannattaa lannoittaa kerran viikossa.

Atsalea
Valoisassa, viileässä paikassa ja oikein kasteltuna atsalea kukkii pitkään. Paras kastelutapa on upottaa ruukku vesiastiaan noin kerran pari viikossa. Anna ruukun olla vedessä noin puolen tunnin ajan, kunnes ilmakuplia ei enää nouse pinnalle. Näin multa kastuu läpikotaisin. Atsalean lehdet tykkäävät päivittäisestä suihkuttelusta.

Timanttiananas (Guzmania lingulata)
Timanttiananas viihtyy lämpimässä paikassa kautta vuoden. Se sopii erityisen hyvin valoisalle ikkunalle, mutta ei kuitenkaan pidä suorasta auringonpaisteesta. Kastele aina sekä kasvin juurille että lehtiruusukkeen keskellä olevaan suppiloon. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä, mutta lehtisuppilossa tulee aina olla vettä. Timanttiananaksesta saa hyvin hoidettuna pitkäaikaisen ystävän.

Tulilatva (Kalanchoë blossfeldiana)
Kestävästä tulilatvasta on olemassa sekä yksinkertaisia että kerrottukukkaisia lajikkeita. Tulilatva tarvitsee paljon valoa, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta. Kastele kunnolla ja anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kukinnan aikana tulilatvaa ei tarvitse lannoittaa.

Jouluruusu (Helleborus niger)
Jouluruusu kukkii sisätiloissa 4–6 viikkoa. Jouluruusu viihtyy sisällä viileässä ja valoisassa paikassa. Se saattaa kuivahtaessaan nuukahtaa, mutta nostaa itsensä kastelun jälkeen takaisin pystyyn. Jouluruusu on monivuotinen perenna. sen voi istuttaa ulos pakkasten mentyä ja se kukkii keväisin. Sisällä jouluruusu ei tarvitse lannoitusta. Pidä jouluruusu pois lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on erittäin myrkyllinen.

Joulukaktus (Schlumbergera)
Joulukaktus ei tarvitse kovin runsasta valoa, ja sopii pohjois-, itä- tai länsi-ikkunalle. Kasvi viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, mutta ei siedä vetoa. Kukinta-aikana mullan on syytä olla hieman kostea, mutta ei liian märkä. Lannoita noin joka kolmannella kastelukerralla. Kukinnan jälkeen, noin kahden kuukauden lepokauden ajan, kastele hyvin vähän. Loppukesällä, jolloin uudet nuput kehittyvät, on hyvä pitää toinen saman pituinen lepokausi. Oikein hoidettuna joulukaktuksesta on iloa vielä seuraavanakin jouluna.


Joulutähti on kaunis, mutta aiheuttaa herkille allergiaa. 
Atsalea on suokasvi ja vaatii runsaasti vettä. Atsalea ei tuoksu.

Lähteet:
Valokuvat: © Richard B., Bosela, Scott Liddell (Morguefile)